Lentomme lähti klo kahdeksalta Tapaninpäivänä Helsinki-Vantaalta. Joten sehän tarkoitti sitä, että kotoa piti lähteä jo viimeistään kolmen maissa. No viisi yli kolmen olimme autossa ja matkalla kohti Helsinkiä. Matka meni nopeasti, vaikka lunta alkoi satamaan. Lahden jälkeen kylläkin ei lunta paljoa näkynyt teiden ulkopuolella. Auton ajoimme kätevästi ennakkoon ostetulle parkkipaikaille ja sitten chek-iniin.
Tyttöjä jännitti, sillä olihan tämä ensimmäinen lentomatka heille. Lentomme myöhästyi puolisen tuntia johtuen lentokoneen tankkausjärjestelmän viasta. Onneksi vain puolituntia, joten vaikutusta ennakkosuunnitelmaan ei tullut.
Heathrowilta Lontooseen siirryimme metrolla. Korttien oston yhteydessä meille kerrottiin, ettei opiskelija vähennystä saa kuin brittiläiset opiskelijat. Lastenlipuksi saatiin yksi kuitenkin muutettua. Sekin pienen pallottelun jälkeen. Metro matka kesti reilun tunnin ja Liverpoolin asemalta pikainen kävely majoitukseemme, jossa iloisesti yllätyimme, kun saimmekin jo huoneistomme. Laukut huoneeseen ja koti ensimmäistä kohdettamme Westminister Abbeytä. Tämä siirtyminen meni sukkelaan metrolla.
Westminster Abbey on goottilaistyylinen kirkko Westminsterissä Lontoossa. Kirkko on toiminut perinteisenä Englannin kuninkaallisten kruunajaisten ja hautajaisten paikkana. Westminster Abbey, Westminsterin palatsi ja St. Margaret's -kirkko muodostavat Unescon maailmanperintökohteen.
Perimätiedon mukaan paikalle perustettiin ensimmäinen pyhäkkö vuonna 616 kalastajan nähtyä näyn Pyhästä Pietarista. Tämä on epävarmaa, mutta paikalla oli varmuudella benediktiinimunkkien yhteisö jo ennen kuin Edvard Tunnustaja alkoi rakennuttaa kirkon ensimmäistä, romaanista
tyyliä edustanutta versiota noin 1045–1050. Se vihittiin käyttöön 28.
joulukuuta 1065 hetki ennen Edvard Tunnustajan hautajaisia ja Harald II:n kruunajaisia.
Henrik III määräsi kirkon rakennettaviksi uudestaan goottilaistyyliseksi. Työ jatkui kolme vuosisataa 1247–1517. Nicholas Hawksmoorin suunnittelemat kaksi läntistä tornia rakennettiin vuosien 1722 ja 1745 välillä. Ne ovat varhaisia esimerkkejä uusgotiikasta. Kirkon 900-vuotisjuhlia vietettiin 28. joulukuuta 1965.
Tämän mahtavaan kirkkoon tutustumisen jälkeen kävimme kirkon omassa kahvilla teellä ja skonsseilla. Skonssit olivat sitten hyviä.
Siitä sitten London Bridgelle katselemaan maisemia.
Yöllä oli alkanut satamaan ja aamulenkki meni mukavasti raikkaassa englantilaisessa kelissä. Aika hiljaista oli kuuden aikoihin.
Siirryimme metrolla Holbornin asemalle, mistä sitten kävelimme Brittish museolle.
Kerkesimme hyvin ennen väen paljoutta. Sisälle museon aulaan pääsee jo 9:30 vaikka museo aukeaakin vasta kymmeneltä. Meillä meni neljä tuntia. Jos tutustuisi kunnolla saisi varata parikin päivää, mutta siinä ihmispaljoudessa alkoi yhden, jos toisen pinna kiristymään. Todella mahtava paikka ja parasta on, että se on ilmainen.
British Museum Lontoossa on Yhdistyneen kuningaskunnan ja koko maailman suurimpia ja merkittävimpiä ihmiskunnan historian ja kulttuurin museoita.
Museo perustettiin vuonna 1753 Hans Sloanen, Robert Harleyn ja Robert Cottonin kokoelmien pohjalta. Museo avattiin 15. tammikuuta 1759 Montagu Housessa Bloomsburyssä. Vuosien 1823–1852 aikana alkuperäisen rakennuksen tilalle samalle paikalle valmistui uuskreikkalaista tyylisuuntaa edustanut nykyinen rakennus, jonka suunnitteli arkkitehti Robert Smirke. Rakennusta on senkin jälkeen laajennettu ja muuteltu useasti.
Museossa on yli seitsemän miljoonaa erilaista esinettä, jotka
havainnollistavat kulttuurin kehitystä alkuajoista nykyaikaan. Monet
esineistä on säilötty
maan alle
tilan puutteen vuoksi.
Museon sisäänpääsystä ei veloiteta maksua. Museo on auki joka päivä
klo 10-17.30. Museossa on myös ravintola, kahvila, ja kolme
matkamuisto myymälää.
Museolta suikkasimme bussilla Camdeniin. Kylmä sää verotti halua kierrellä ja katsella.
Kylmä sää sitten pakottikin siirtymään pubiin lounaalle. Lounaan jälkeen menimme metrolla King Crossin asemalle missä tytöt kävivät Platform 9 3/4 kaupassa ja minä pubissa.
Aamulenkin vedimme Thamesin rantaan katselemaan Towerin siltaa. Aamupalan jälkeen siirryimme bussilla luonnontieteelliselle museolle. Ehkä tämä kaunis aamu oli saanut muutkin lähtemään, sillä vaikka olimme hyvissä ajoin, niin silti jono oli pitkä.
Natural History Museum on yksi kolmesta suuresta museosta Exhibition Roadin varrella Lontoon Etelä-Kensingtonissa. Kaksi muuta ovat Science Museum ja Victoria and Albert Museum. Natural History Museumin pääsisäänkäynti on Cromwell Roadilla.
Museo avattiin vuonna 1756, ja nykyisellä paikallaan se on ollut
vuodesta 1881 lähtien. Museon kokoelmissa on noin 70 miljoonaa
kappaletta erilaisia tavaroita elämän ja tieteen aihepiireistä.
Pääkokoelmia on viisi: kasvitiede, hyönteistiede, geologia, paleontologia sekä eläintiede. Museossa on myös villieläinpuutarha, joka sisältää alkuperäisiä eläin- ja kasvilajistoja.
Natural History Museum on Euroopan arvostetuin systemaattisen biodiversiteettitutkimuksen keskus. Sen muita tutkimusalueita ovat muun muassa biolääketiede, maapallon kehitys, ekologiset prosessit, kasvi- ja eläinkunta sekä evoluutio.
Siellä vierähtikin kolme tuntia rattoisasti. Museolta kävelimme ja nautimme katselemalla Kensingtonin hienoja taloja. Suuntasimme Earl's Courtille katsomaan Tardista. Siitä sitten metrolla katsomaan miten sitä kuninkaalliset sitten elääkään.
Oli siellä muutama muukin.
Koska keli oli todella mainioj jatkoimme kävellen katsellen maisemia. Pizzat nautimme lounaaksi ja loppujen lopuksi löysimme itsemme Lontoon Towerilta. Ilta kaakaot vielä satama kahvilasta ja kotia nukkumaan.
Aamulenkin sainkin käydä yksinään juoksemassa. Saikin vetää ihan pitemmän kaavan kautta. Perjantai oli suunniteltu ostospäiväksi, mutta ensin oli käytävä St Paulin Katedraalilla. Mahtava kirkko. Kaikki me nousimme kupoliin, mutta vain Kreetta ja minä uskaltauduimme aivan ylös. Sieltä olikin aivan mahtavat maisemat!
St Paulin katedraali (
Pyhän Paavalin katedraali) on Lontoon Cityssä sijaitseva katedraali, joka toimii Lontoon piispanistuimena. Nykyisen katedraalin suunnitteli Sir Christopher Wren, ja se rakennettiin vuosina 1675–1710.
Nykyistä katedraalia sanotaan yleisesti neljänneksi St Paulin
katedraaliksi, vaikka kaikki keskiaikaiset uudelleenrakentamiset laskien
luku olisi suurempi.
Paikalla aiemmin olleen Dianan temppelin jälkeen saksit rakensivat ensimmäisen apostoli Paavalille omistetun kirkon puusta. Ensimmäinen kirkko paloi noin vuonna 675, mutta se rakennettiin uudestaan.
Viikinkien hävitettyä ensimmäisen kirkon 962 rakennettiin toinen St Paulin katedraali, tällä kertaa suurelta osin kivestä.
Kolmannen katedraalin rakentamisen aloittivat normannit edellisen vaurioiduttua tulipalossa 1136. Katto oli edelleen puusta, mikä lopulta yli 500 vuotta myöhemmin koitui katedraalin tuhoksi. Kirkko valmistui varsinaisesti 1240, mutta laajentamisprojekti viivytti valmistumista aina vuoteen 1314. Se kuitenkin vihittiin käyttöön 1300,
jolloin se oli Euroopan kolmanneksi pisin kirkko (181 metriä) ja sen
torni oli Euroopan korkeimpia (149 metriä). Kirkko alkoi raunioitua 1500-luvulla, ja sitä kunnostettiin, mutta se tuhoutui lopullisesti Lontoon suuressa palossa 1666.
Christopher Wren aloitti uuden, nykyisen kirkon suunnittelemisen 1668. Sen harjannostajaiset olivat 1708, Wrenin 76-vuotispäivänä, ja se valmistui 1710.
Siitä tytöt suuntasivat ostoksille, kun minä viisaana miehenä lähimpään pubiin.
Aikansa kierreltyään yhytimme toisemme ja lähdimme Oxford streetille. Joulun jälkeinen ale oli saanut ihmiset liikkeelle. Niitä riitti! Suuntasimme Carnaby Streetille, mistä Kaisla oli bongannut yhden häntä kiinnostavan kaupan.
Sieltä teen kautta Primarkiin(lue minä pubissa) ja kotia.
Se olikin sitten viimeinen aamulenkki ja sitä ei onneksi tarvinnut lähteä tekemään yksin. Bongasimme lenkillä, kuinka kissa antoi kyytiä ketulle.
Aamupalalla sitten onnistuin tekemään palohälytyksen. Hieman pekoni kärysi liikaa. Näin viimeisenä päivänä suuntasimme ensin Sherlock Holmesin museolle.
Siitä sitten Paddingtonin asemalle, mihin jätimme laukkumme säilytykseen.
Aikaa kulutimme kävelemällä Kensingtonin puistoon. Vielä viimeiset teet ja leivät ennen junan lähtöä pienestä viihtyisästä kahvilasta ja junalle.
Lontoo näytti hyvät puolensa ja sääkin oli aivan mainio, mitä nyt yhtenä aamupäivänä satoi, mutta mitä pienistä. Tänne voi tulla toisenkin kerran ja tällä porukalla on sitten mukava matkustaa!
lähteet: Wikipedia
