tiistai 9. syyskuuta 2014

2014 Patvinsuo

Mistäköhän johtuu, että vanhemmiten alkaa tuo aika olemaan kortilla. Tällä lomaviikolla piti lähteä viemään muistolaatta Olaville Hammastunturin laelle, mutta se suunnitelma kariutui ajanpuutteeseen ja kyllähän siinä rahakin vaikutti jonkinverran.

Mutta jonnekkin on päästävä ja nettiä silmäillessä sattui silmiin Patvinsuo. Se olisi lähellä, käytävissä päiväseltään ja käymätön. Sää ennustuksien mukaan tiistai olisi hyvä kelin puolesta. Joten aamulla kamat nopeasti reppuun ja kohti Patvinsuota.

Saavuin Lahnalammen parkkialueelle puoli yhdeltätoista. Lahnalammen ja Pirskanlammen väliselle polku olikin suljettu tällä viikolla ammuntojen takia. Netistä en ollut huomannut niin tiukkaa kieltoa. No ei auta kuin tehdä uudet suunnitelmat.


Hiljaista, ei kuulu kuin silloin laukauksien ääntä ampuma-alueelta. Aurinko paistaa melkein pilvettömältä taivaalta. Aika mukavaa.

Kävellessä mieleen tulee kaikenlaista. Väkisinkin ajatukset menevät vuosi sitten menehtyneeseen Olaviin. Ehkäpä jos hän olisi elossa, niin olisi aikaakin löytynyt Lapin reissun verran. Eipä silti veikkaan että Olavi olisi tykännyt tästäkin ympäristöstä.






Metsäsaarekkeet rikkovat suoalueita ja antavat vaihtelua. Tähän vuodenaikaan oli mukana myös miljoona hirvikärpästä! Perin inhottavia otuksia!







Karsikkopetäjä Suomun luontotuvan lähellä.



Suomun luontotupa toimii 1800 luvulta peräisin olevassa metsävartijan tilalla. Auki näin syyskuussa vain keskiviikosta sunnuntaihin.



Hieman tuli mieleen pulahtaa uimaan, vesi oli yllättävän lämmintä näin syyskuulle.




Patvinsuo on hienoa seutua, niin hienoa että tänne täytyy tulla uudelleen paremmalla ajalla.