tiistai 1. heinäkuuta 2008

Pyöräretki 2008

28.6

Taneli oli ilmaissut halunsa lähteä vaellukselle talvella. Mutta lomat ynnä muut sellaiset eivät antaneet mahdollisuutta lähteä pohjoiseen. Joten päätimme tehdä pyöräretken.

Kukaan meistä ei ollut aikaisemmin tehnyt kuin päivän fillarireissuja joten tämä oli uutta. Reitiksi olimme keväällä suunnitelleet Salpalinjaa seurailevan Virojoelta Mikkeliin reitin. Mutta ajankohdan lähestyessä iski kuljetusongelma, siispä suunnitelmien vaihto ja suuntana Puuma, Sulkava.

Olavi oli edellisenä viikonloppuna ajanut pyöränsä Pieksämäeltä Mikkeliin. Ja aamulla yhdeksän aikaan aloimme olemaan valmiit reissuun.


Lähdimme ajamaan Mikkeli-Visulahti-Parkkila-Anttola. Keli oli aurinkoinen ja sopivan viileä niin ettei hiki tullut polkiessa.


Anttolassa pysähdyimme ihailemaan kirkkoa, missä olikin innokas vapaaehtoistyöntekijä kertomassa meille kirkon historiaa. Jopa niin innokas että oli vaikeuksia irtaantua sieltä. Satamassa söimme maittavan kalasopan. Vesitäydennys ja matka jatkui.

Anttolan jälkeen oli rankempia mäkiä, joissa alkoi voimatkin hyytyä. Samoin kuin lämpötilakin oli noussut joten hikihän siinä tuli.


Anttolan ja Puumalan väli on todella mukavaa pyöräillä. Ainoa haitta on pieni piennar. Omassa pyörässäni oli peili jonka hyöty tuli juuri tälläisillä teillä ilmi. Matkatekoamme piristi myöskin samaan aikaan ajettu vanhojen autojen Saimaan ympäriajo. Vastaan tuli mitä hienompia vanhoja autoklassikoita.

Lietveden kioskilla pidimme tauon ja nautimme hieman purtavaa. Norppia emme bonganneet.


Keli kun oli lämmin ja aurinko paistoi niin uimaan piti päästä. Pistohiekalla menikin sitten aikaa, etenkin kun Heikki perheineen ilmestyi meitä huoltamaan.


Uimisesta virkistäytyneenä matka jatkui Puumalaan. Söimme pitsat satamassa ja kätkökin etsimme aallonmurtajalta.


Viimeiset kilometrit ovat aina olevinaan rankat, niin oli nytkin. Jaksoimme kuitenkin hyvin yösijaamme ja viimeinen kilometri oli perin vauhdikasta alamäkeä.

Saunoimme ja kävimme maaten piharakennukseen. Hyvin tuli uni tälläisen päivän jälkeen.


29.6

Aamulla olikin katettuna todella hyvä aamupala meitä odottamaan. Ja puoli yhdeksän maissa olimme valmiit jatkamaan.


Matkamme jatkui Sepänkylän kautta kohti Kietävälänvirran lossia. Tie oli hiekkatietä ja mäkistä. Mutta eihän se matka tapa vaan vauhti.

Lossia jouduimme hieman odottamaan ja lossimatkasta tulikin mukava tauko polkemiseen.





Päätimme mennä Partalansaaressa katsomaan Sarsuinmäen tykkipatteria. Siellä oli myös yksi kätkö etsittäväksi.

Tie oli soratietä ja vieläkin mäkisempää kuin aikaisemmin. Taneli alkoi hiipua, tuntui se meissä isommissakin.


Sarsuinmäen tykkipatteri kuuluu Salpalinjan rakenteisiin ja yhdessä tykkiasemassa on vielä tykkikin paikallaan.


Taivas alkoi uhkaavasti tummeta takanamme kun jatkoimme kohti Sulkavaa.


Kaartilankosken kaupalla pysähdyimme ostamaan hieman purtavaa ja juotavaa. Odotimme aikamme sadetta ja etenkin sen ohi menemistä. Mutta ei se tuntunut tulevan joten jatkoimme matkaa.

Muutaman kilometrin päästyämme alkoikin sitten sataa. Minun drymax housut olivat tulleet tiensä päähän, eivät enään vettä pitäneet. No olihan niillä ikääkin.

Saavuimme Sulkavan lomakeskukseen ja sadekkin oli loppunut. Illan ohjelmassa oli syöminen ja pienoisgolfin mestaruuden selvittäminen.


30.6

Aamulla aamiaisen jälkeen olimme yhdeksältä valmiit jatkamaan kohti Juvaa.


Päätimme kuitenkin käydä katsomassa Vekaransalmea. Nyt asfalttitiellä olikin nautinnollista ajaa eilisen hiekkatien jälkeen.

Sulkavan keskustassa ostimme evästä ja matka jatkui kohti Juvaa. Päätietä pitkin olisi ollut liian lyhyt matka joten päätimme polkea Kyrsyän ja Kiiskilänharjun kautta.


Juvalla yövyimme Hotelli Juvassa.

1.7

Matkamme jatkui Juvalta Hatsolan ja Kilpolan kautta kierrellen. Vitostiellä on liian kova liikenne että sielä olisi turvallista ajaa. Ja olihan näillä sivuteillä paljon enemmän katseltavaa.

Kävimme Saarijärvessä uimassa. Hieman oudoksutti viitoitus umarannalle, se kun meni yksityispihan kautta ja uimarantakin näytti siltä ettei se yleisessä käytössä enään ole.


Kyllä se uiminen piristikin. Matka jatkui Vehmaankylän ja Rämälän kautta kotia. Jonne saavuimmekin hyvässä ja pirteässä kunnossa.


Reissumme meni hyvin. Ainoastaan yhtenä päivänä ja silloinkin lyhyen aikaa satoi. Muuten kelit suosivat meitä. Tavaraa meillä oli matkassa sopivasti.