tiistai 9. syyskuuta 2014

2014 Patvinsuo

Mistäköhän johtuu, että vanhemmiten alkaa tuo aika olemaan kortilla. Tällä lomaviikolla piti lähteä viemään muistolaatta Olaville Hammastunturin laelle, mutta se suunnitelma kariutui ajanpuutteeseen ja kyllähän siinä rahakin vaikutti jonkinverran.

Mutta jonnekkin on päästävä ja nettiä silmäillessä sattui silmiin Patvinsuo. Se olisi lähellä, käytävissä päiväseltään ja käymätön. Sää ennustuksien mukaan tiistai olisi hyvä kelin puolesta. Joten aamulla kamat nopeasti reppuun ja kohti Patvinsuota.

Saavuin Lahnalammen parkkialueelle puoli yhdeltätoista. Lahnalammen ja Pirskanlammen väliselle polku olikin suljettu tällä viikolla ammuntojen takia. Netistä en ollut huomannut niin tiukkaa kieltoa. No ei auta kuin tehdä uudet suunnitelmat.


Hiljaista, ei kuulu kuin silloin laukauksien ääntä ampuma-alueelta. Aurinko paistaa melkein pilvettömältä taivaalta. Aika mukavaa.

Kävellessä mieleen tulee kaikenlaista. Väkisinkin ajatukset menevät vuosi sitten menehtyneeseen Olaviin. Ehkäpä jos hän olisi elossa, niin olisi aikaakin löytynyt Lapin reissun verran. Eipä silti veikkaan että Olavi olisi tykännyt tästäkin ympäristöstä.






Metsäsaarekkeet rikkovat suoalueita ja antavat vaihtelua. Tähän vuodenaikaan oli mukana myös miljoona hirvikärpästä! Perin inhottavia otuksia!







Karsikkopetäjä Suomun luontotuvan lähellä.



Suomun luontotupa toimii 1800 luvulta peräisin olevassa metsävartijan tilalla. Auki näin syyskuussa vain keskiviikosta sunnuntaihin.



Hieman tuli mieleen pulahtaa uimaan, vesi oli yllättävän lämmintä näin syyskuulle.




Patvinsuo on hienoa seutua, niin hienoa että tänne täytyy tulla uudelleen paremmalla ajalla.



sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Levi 2014

Viikko vierähti Levillä nopeasti ja mukavasti. Säät hellivät meitä, alkuun oli jopa hellettä mutta loppuviikosta hieman viileni ja sadekuuroja sattui väliin.

Viikkoon kuului meillä seikkailupuistoa. Kiersimme kolme rataa joista Kreetan tuomio oli "liian helppoja". Nelos ja vitos radalle ei Kreetan mitat riittäneet eikä meidän muiden kantti.

Seikkailupuistosta olikin hyvä mennä gondoolihissillä huipulle ihastelemaan maisemia. Ja reippaasti tulimme kävellen alas.





Maanantaina oli vuorossa Pallas. Keli oli mitä mainioin kiivetä taivaskeron huipulle. Välillä pidimme sopivassa paikassa (tuulisessa, että hyttyset ja paarmat pysyivät poissa) tauon syömällä eväitä. Huipulta sitten Heikin ja Juhon tiet erkanivat meistä ja he lähtivät telttailemaan seuraavaan päivään asti.



Husky puistossa oli tietenkin käytävä. Tundra susi oli kunnioitettavan kokoinen ja hieman peloittavakin.

Kävimme bongaamassa kaksi lentokoneen hylkyä tunturien kupeelta.
Ylläksen huipulla olimme pilvessä ja maisemat sen mukaiset.
Äkässaivon kierros oli mukava, vaikkakin pienet ystävämme pitivät meidät liikkeessä.
Ja viimeisenä päivänä vielä kesäkelkkamäkeen.

Vaikka Levi onkin suunnattu pääosin laskettelua varten, niin löytyy sieltä tekemistä, näkemistä ja kokemista näin kesälläkin.

Viikko oli mukava ja siitä kiitos kaikille mukana olleille.

Kimmo