Olavin kanssa olimme Skotlannissa 2012 ja se reissu jätti niin hyvän kuvan ihmistä ja luonnosta, niinpä sinne oli päästävä uudestaan. Matka nytkin pyörisi viski aiheen ympärillä, mutta eiköhän jotain muutakin sieltä löydy. Nyt lähti Mikkelin viskisieppoklubista Sieppo Ari matkaseuraksi.
Lensimme Helsingistä Lontoon kautta Aberdeeniin, josta vuokrasimme auton, Reittimme pääpiirteitäin oli Aberdeen - Inverness - Wick - Orkney - Dufftown - Aberdeen. Matkan kesto oli 8 vuorokautta. Tässä tarinassa en puhu viskistä. Viski aiheinen tarina löytyy osoitteesta http://mikkelinviskisieppoklubi.blogspot.fi/2015/05/skotlanti-17-2542015.html
Ensimmäisenä aamuna suunnistimme kohti Dunnottaren linnaa.
Linna olikin aivan mahtavalla paikalla. Linna itse oli rakennettu niemelle, tätä paikka oli ilmeisen helppo puolustaa. Niinkuin Cromwell joutui toteamaan 1651.
Loanhead of Daviotin kivikehä löytyy Oldmeldrumin länsipuolelta. Nämä kivet on pystytetty neoliittisella ajalla noin 4000 - 5000 vuotta sitten. Tarkoitusta ei ole vieläkään varmuudella keksitty, ajatellaan että tämä oli tarkoitettu kuun tarkkailuun.
Huntlyn linna oli Gordonin klaanin päällikön linna, Huntlyn Jaarlin. Ensimmäinen linna oli rakennettu tähän paikalle 1100 luvulla, jossa myös Robert Bruce vieraili 1307. Ensimmäinen linna paloi maan tasalle, mutta vuonna 1496 rakennettiin mahtavampi linna samalle paikalle.
Loch Nessin asukasta emme nähneet vaikka keli olikin aivan mahtava.
Corrimonyssa vierailimme noin 4000 vuotta sitten tehdyssä kivihaudassa.
Vaikeata uskoa, että näissä maisemissa on joku elänyt 4000 vuotta sitten.
Kevät alkoi olla mahtavimmillaan tähän aikaan.
Ajomatkan ohessa on mukava kävellä muutama kilometri. Colspiesta löytyi tälläinen hieno putous. Reitti putoukselle oli mukavasti tehty. Polku kiemurteli puron/joen molemmin puolin.
Ennen Wickin kaupunkia onWhaligoe Steps. 330 porrasta laskeutuu tähän luonnon muovaamaan lahdelmaan. Aivan huikea paikka.
Tuuli oli hieman noussut mutta, muuten keli suosi meitä.
Wickin kaupungissa kävimme aamulenkillä Wickin vanhalla linnalla.
Strathy pointin majakalle joutui kävelemään muutaman kilometrin.
Orkneyn saarella riittikin sitten nähtävää. Broch of Gurness on rautakauden aikainen kylä. Asutus alkoi täällä 500 - 200 eKr.
Stennessin kivet ovat neoliittiselta ajalta noin 5000 vuotta sitten.
Brodgarin kehä on muutama kilometri pohjoiseen Stennesin kiviltä. Vietimme Orkneylla kolme päivää joka oli aivan liian vähän. Itse pääsaari tuli kierettyä vähän niinkuin juosten. Mihinkään ei voinut ajanpuuteen vuoksi kunnolla tutustua. Mutta onpahan nyt hyvää tietämystä tulla uudelleen!
Dufftownissa vuokrasimme pyörät ja teimme pienen pyörälenkin. Vanhaa radanpohjaa Duftownista kohti Aberlourta olikin mukava ajella.
Keli oli oikein mahtava ja aikaa kului Speyjoen kallaalla.
Itse kävin kiipeämässä Ben Rinnesin huipulle. Vaikka kiipeäminen ottikin voimille niin näköalat kyllä oli huikeat!
Tälläkin kerralla Skotlanti jätti todella lämpimän kuvan itsestään. Tänne tulen vielä uudelleen!
torstai 23. huhtikuuta 2015
tiistai 9. syyskuuta 2014
2014 Patvinsuo
Mistäköhän johtuu, että vanhemmiten alkaa tuo aika olemaan kortilla. Tällä lomaviikolla piti lähteä viemään muistolaatta Olaville Hammastunturin laelle, mutta se suunnitelma kariutui ajanpuutteeseen ja kyllähän siinä rahakin vaikutti jonkinverran.
Mutta jonnekkin on päästävä ja nettiä silmäillessä sattui silmiin Patvinsuo. Se olisi lähellä, käytävissä päiväseltään ja käymätön. Sää ennustuksien mukaan tiistai olisi hyvä kelin puolesta. Joten aamulla kamat nopeasti reppuun ja kohti Patvinsuota.
Saavuin Lahnalammen parkkialueelle puoli yhdeltätoista. Lahnalammen ja Pirskanlammen väliselle polku olikin suljettu tällä viikolla ammuntojen takia. Netistä en ollut huomannut niin tiukkaa kieltoa. No ei auta kuin tehdä uudet suunnitelmat.
Hiljaista, ei kuulu kuin silloin laukauksien ääntä ampuma-alueelta. Aurinko paistaa melkein pilvettömältä taivaalta. Aika mukavaa.
Kävellessä mieleen tulee kaikenlaista. Väkisinkin ajatukset menevät vuosi sitten menehtyneeseen Olaviin. Ehkäpä jos hän olisi elossa, niin olisi aikaakin löytynyt Lapin reissun verran. Eipä silti veikkaan että Olavi olisi tykännyt tästäkin ympäristöstä.
Metsäsaarekkeet rikkovat suoalueita ja antavat vaihtelua. Tähän vuodenaikaan oli mukana myös miljoona hirvikärpästä! Perin inhottavia otuksia!
Karsikkopetäjä Suomun luontotuvan lähellä.
Suomun luontotupa toimii 1800 luvulta peräisin olevassa metsävartijan tilalla. Auki näin syyskuussa vain keskiviikosta sunnuntaihin.
Hieman tuli mieleen pulahtaa uimaan, vesi oli yllättävän lämmintä näin syyskuulle.
Patvinsuo on hienoa seutua, niin hienoa että tänne täytyy tulla uudelleen paremmalla ajalla.
Mutta jonnekkin on päästävä ja nettiä silmäillessä sattui silmiin Patvinsuo. Se olisi lähellä, käytävissä päiväseltään ja käymätön. Sää ennustuksien mukaan tiistai olisi hyvä kelin puolesta. Joten aamulla kamat nopeasti reppuun ja kohti Patvinsuota.
Saavuin Lahnalammen parkkialueelle puoli yhdeltätoista. Lahnalammen ja Pirskanlammen väliselle polku olikin suljettu tällä viikolla ammuntojen takia. Netistä en ollut huomannut niin tiukkaa kieltoa. No ei auta kuin tehdä uudet suunnitelmat.
Hiljaista, ei kuulu kuin silloin laukauksien ääntä ampuma-alueelta. Aurinko paistaa melkein pilvettömältä taivaalta. Aika mukavaa.
Kävellessä mieleen tulee kaikenlaista. Väkisinkin ajatukset menevät vuosi sitten menehtyneeseen Olaviin. Ehkäpä jos hän olisi elossa, niin olisi aikaakin löytynyt Lapin reissun verran. Eipä silti veikkaan että Olavi olisi tykännyt tästäkin ympäristöstä.
Metsäsaarekkeet rikkovat suoalueita ja antavat vaihtelua. Tähän vuodenaikaan oli mukana myös miljoona hirvikärpästä! Perin inhottavia otuksia!
Karsikkopetäjä Suomun luontotuvan lähellä.
Suomun luontotupa toimii 1800 luvulta peräisin olevassa metsävartijan tilalla. Auki näin syyskuussa vain keskiviikosta sunnuntaihin.
Hieman tuli mieleen pulahtaa uimaan, vesi oli yllättävän lämmintä näin syyskuulle.
Patvinsuo on hienoa seutua, niin hienoa että tänne täytyy tulla uudelleen paremmalla ajalla.
Tunnisteet:
Patvinsuo
Sijainti:
Patvinsuon kansallispuisto, Suomi
sunnuntai 20. heinäkuuta 2014
Levi 2014
Viikko vierähti Levillä nopeasti ja mukavasti. Säät hellivät meitä, alkuun oli jopa hellettä mutta loppuviikosta hieman viileni ja sadekuuroja sattui väliin.
Viikkoon kuului meillä seikkailupuistoa. Kiersimme kolme rataa joista Kreetan tuomio oli "liian helppoja". Nelos ja vitos radalle ei Kreetan mitat riittäneet eikä meidän muiden kantti.
Seikkailupuistosta olikin hyvä mennä gondoolihissillä huipulle ihastelemaan maisemia. Ja reippaasti tulimme kävellen alas.
Maanantaina oli vuorossa Pallas. Keli oli mitä mainioin kiivetä taivaskeron huipulle. Välillä pidimme sopivassa paikassa (tuulisessa, että hyttyset ja paarmat pysyivät poissa) tauon syömällä eväitä. Huipulta sitten Heikin ja Juhon tiet erkanivat meistä ja he lähtivät telttailemaan seuraavaan päivään asti.
Husky puistossa oli tietenkin käytävä. Tundra susi oli kunnioitettavan kokoinen ja hieman peloittavakin.
Kävimme bongaamassa kaksi lentokoneen hylkyä tunturien kupeelta.
Ylläksen huipulla olimme pilvessä ja maisemat sen mukaiset.
Äkässaivon kierros oli mukava, vaikkakin pienet ystävämme pitivät meidät liikkeessä.
Ja viimeisenä päivänä vielä kesäkelkkamäkeen.
Vaikka Levi onkin suunnattu pääosin laskettelua varten, niin löytyy sieltä tekemistä, näkemistä ja kokemista näin kesälläkin.
Viikko oli mukava ja siitä kiitos kaikille mukana olleille.
Kimmo
Viikkoon kuului meillä seikkailupuistoa. Kiersimme kolme rataa joista Kreetan tuomio oli "liian helppoja". Nelos ja vitos radalle ei Kreetan mitat riittäneet eikä meidän muiden kantti.
Seikkailupuistosta olikin hyvä mennä gondoolihissillä huipulle ihastelemaan maisemia. Ja reippaasti tulimme kävellen alas.
Maanantaina oli vuorossa Pallas. Keli oli mitä mainioin kiivetä taivaskeron huipulle. Välillä pidimme sopivassa paikassa (tuulisessa, että hyttyset ja paarmat pysyivät poissa) tauon syömällä eväitä. Huipulta sitten Heikin ja Juhon tiet erkanivat meistä ja he lähtivät telttailemaan seuraavaan päivään asti.
Husky puistossa oli tietenkin käytävä. Tundra susi oli kunnioitettavan kokoinen ja hieman peloittavakin.
Kävimme bongaamassa kaksi lentokoneen hylkyä tunturien kupeelta.
Ylläksen huipulla olimme pilvessä ja maisemat sen mukaiset.
Äkässaivon kierros oli mukava, vaikkakin pienet ystävämme pitivät meidät liikkeessä.
Ja viimeisenä päivänä vielä kesäkelkkamäkeen.
Vaikka Levi onkin suunnattu pääosin laskettelua varten, niin löytyy sieltä tekemistä, näkemistä ja kokemista näin kesälläkin.
Viikko oli mukava ja siitä kiitos kaikille mukana olleille.
Kimmo
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


















































